30 vuotiaan Tampereen Seudun Vpl Pyhäjärvikerhon historiaa

 30 vuotiaan Tampereen Seudun Vpl Pyhäjärvikerhon historiaa

Sihteeri Helvi Kalttila kirjoitti kerhon ensimmäisessä vuosikertomuksessa, miten vuosien varrella oli herännyt ajatus, että Tampereen seudulla asuvat pyhäjärveläiset kokoontuisivat yhteen. Niinpä vuoden 1987 marraskuun alussa Eudo Leppänen tuli Helvin kotiin yhdessä pohtimaan, mikä olisi sellainen paikka missä voitaisiin kokoontua ja kuinka saisi joukon koolle.

 

Päätettiin kutsua ensin pienempi joukko kokoon ja sitten jos halukkaita löytyy, niin ilmoitetaan laajemmalti. Eudo Leppäsen tiedossa oli Kesoil -huoltamo, jonka kahvion 20-30-paikkaisessa kabinetissa on mahdollisuus pitää kokouksia. Sovittiin päivä ja päätettiin kutsua puhelimitse, sekä 20.11. ilmestyneessä Vpl. Pyhäjärvi –lehdessä olleella kutsulla, joka kuului:

 

”Tampereen pyhäjärveläiset. Olisiko Tampereella tarvetta oman Pyhäjärvi-kerhon perustamiseen? Tule keskustelemaan ja tarinoimaan aiheesta 23.11.1987 kello 18.00 Tammelan puistokatu 19, Kesoil. Mukana ovat myös Pyhän-Säätiön edustajat. Kokoonkutsujana Eudo Leppänen.”

Alustavassa kokouksessa Pyhän-Säätiön edustajana oli paikalla Salme Rintala ja Erkki Pärssinen. Osanottajia oli kaikkiaan 55. Eudo Leppänen toimi puheenjohtajana ja Pauli Silván sihteerinä. Oltiin yksimielisiä että kerho perustetaan. Valittiin toimikunta selvittämään, miten ja missä muodossa kerho kokoontuisi. Toimitaanko itsenäisenä kerhona, Tampereen Karjala-seuran alaosastona vai rekisteröitynä yhdistyksenä.

Toimikunta kokoontui heti alustavan kokouksen jälkeen samassa paikassa. Väinö Hovivaara kutsui toimikunnan kokoon seuraavaksi hänen kotiinsa joulukuun 12. päivänä 1987. Keskusteltiin sääntöehdotuksesta, mikä päätettiin esittää perustavan kokouksen hyväksyttäväksi. Väinö Hovivaara sopi Tampereen Seudun Osuuspankin kerhohuoneen kokouksen pitopaikaksi. Pankki lupasi tarjota pullakahvit osanottajille.

Tampereen Seudun Vpl Pyhäjärvikerhon sääntöihin kirjattiin mm:

  1. § Kerhon tarkoitus on Vpl Pyhäjärveläisten kiinteän yhteistoiminnan kehittäminen, valistus-, kulttuuri- ja virkistystilaisuuksien järjestäminen sekä arvokkaiden karjalaisten kansanperinteiden tallentaminen jäsenistön keskuudessa.
  2. § Kerhon jäseniksi hyväksytään kaikki pyhäjärveläiset sekä heidän perheenjäsenensä ja perillisensä. Näillä saatesanoilla ja nuijan kopautuksella julisti kokouksen puheenjohtaja Viljo Pärssinen kerhon perustetuksi.

Perustava kokous oli 8.1.1988, puheenjohtajana toimi Viljo Pärssinen ja sihteerinä Salme Rintala. Perustavassa kokouksessa koottu kahviraha tuotti 355,45 markkaa ja Pyhän-Säätiöltä saatiin pesämunaksi 500 markkaa. Kokouksessa oli osanottajia 48. Kova pakkanen ja saunailta lienevät verottaneet osallistumista.

Kerhon 1. johtokuntaan valittiin 8 jäsentä, Väinö Hovivaara, Helvi Kalttila, Maila Mannikainen, Eero Pakarinen, Kerttu Pylvänäinen ja Antti Pärssinen Tampereelta, sekä Aino Honkala ja Eino Vuohelainen Nokialta. Varajäseniksi valittiin Aarne Karppanen ja Viljo Pärssinen. Tilintarkastajiksi valittiin Heikki Karttunen ja Salme Rintala Nokialta. Puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Eudo Leppänen. Eero Pakarinen ehdotti, että käytettäisiin kokoontumisista nimeä ”tarinatuokio”.

Pyhän-Säätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja Mauri Vanhanen Helsingistä oli tullut kokoukseen ja esitti säätiön puolesta lämpimät onnentoivotukset uudelle kerholle.

 

Päätettiin kokoontua tarinatuokioon kerran kuukaudessa sunnuntaisin klo 13.00. Kokoontumis-paikalle asetti rahan puute omat rajoituksensa. Heti kevätkaudella kokoonnuttiin kolme kertaa Lielahdessa Tampereen Autokuljetuksen kahviossa. Kokoontumispaikasta ei tarvinnut maksaa mitään, ainoastaan kahvista. 7.2. osallistujia oli 59. Nokian Seurakuntakeskuksen takkahuoneessa kokoonnuttiin 17.4. Nokialaiset tarjosivat pullakahvit ja osallistujia oli 86 henkeä.

 

Nyt kokoontumispaikka on Tampereen Karjala-seuran kerhohuone, Koulukatu 12. Kokoontumispäivä on kuukauden 1. maanantai klo 12. Kevätkauden päätteeksi on tehty yhdessä suunniteltu päiväretki. Kesä-, heinä- ja elokuussa pidetään taukoa. Joulukuussa on vietetty pikkujoulujuhlaa tamperelaisessa ravintolassa ohjelmasta ja jouluateriasta nauttien.

 

Puheenjohtajina ovat olleet Eudo Leppänen, Matti Matikainen,Marja-Kaisa Linnainmaa, Laila Innanen ja nyt Aila Kuhlman. Sihteereinä Helvi Kalttila, Vappu Silván, Laila Innanen, Leena Kenttälä ja nyt Pirjo Kiiala. Rahastonhoitajina Maila Mannikainen, Kalevi Luukkanen, Seija Lintula, Eila Matikainen, Helvi Kalttila, Leevi Hietanen ja nyt Pirjo Kiiala.

 

Emännän töistä kahvituksineen ovat huolehtineet mm. Eila Uskola ja nyt Seija Lintula. Arpoja ovat myyneet Raakel Valkama, Irja Siirtonen ja nyt Paula Kiiskinen. Toiminnantarkastaja on nyt Lauri Pulakka ja varalla Veijo Nuortama. Lisäksi on kerholla ollut vuosien varrella lukuisia muitakin vastuunkantajia, joita ei tässä ole tullut mainituksi, Kiitos kaikille heille ja kerhossa käyneille!

 

Kerho on järjestänyt Vpl. Pyhäjärvi-juhlat Tampereella yhdessä Säätiön kanssa 3 kertaa:

  • 1990 Aleksanterin kirkko ja Hepokatti 4. – 5.8.
  • 1999 Kalevan kirkko ja Sampola 24. – 25.7.
  • 2007 Kalevan kirkko ja Sampola 14. – 15.7.

 

Kerho on osallistunut merkittävällä tavalla Tampereen Karjalanpuistoon 19.9.1999 pystytetyn Muisto elää –patsaan varojenkeräykseen, lisäksi Matti Matikainen oli patsastoimikunnan jäsen.

Kerho osallistuu vuorollaan vuosittain 4.6. pidettävän muistohetken järjestämiseen patsaalla yhdessä 7 muun tamperelaisen karjalaisyhteisön kanssa ja samoin Pyhäinpäivänä klo 12 Kalevankankaalla Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkillä, joka on paljastettu 2.10.1955 (paljastuspuheen piti pyhäjärveläinen Jalmari Pusa). Seuraava kerhon vuorovuosi on 2019, jolloin hoidetaan patsaille kukkalaite, sekä puheenpitäjä ja runonlausuja tms. ohjelmaa. Osallistuttiin myös Karjalatalon eteen paljastetun Evakkoäiti-patsashankkeen varojenkeräykseen.

 

30-vuotiskahvit 8.1.2018

 

Päätettiin muistella menneitä 30 vuotta juhlavasti kahvikupin äärellä kerhon perustamispäivänä loppiaisen jälkeisenä maanantaina. Almanakka-arkistosta ilmenee, että perustamispäivänä 8.1.1988 oli perjantai ja loppiaisaatto. Muistamme että Loppiainen oli tuolloin siirretty viikonloppuun.

 

Iloksemme vieraaksi oli saatu myös Karjalan Liiton puheenjohtaja, kansanedustaja, Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön hallituksen puheenjohtaja Pertti Hakanen, säätiön asiamies Kirsti Naskali puolisoineen, sekä säätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja Esko Pulakka. Ensimmäisistä johtokunnan jäsenistä olivat paikalla Aino Honkala ja Helvi Kalttila.

 

Kerhon puheenjohtajan Aila Kuhlmanin toivotettua juhlayleisön tervetulleiksi laulettiin yhdessä Karjalaisten laulu. Juhlapuheessa Pertti Hakanen toi onnittelut säätiöltä ja Karjalan Liitolta. Puheessaan hän kiitti kerhoa ja sen toimijoita aktiivisesta karjalaisen kulttuurin ylläpidosta ja edistämisestä Tampereella. Hän on pannut merkille että karjalaista kulttuuria arvostetaan, vieraillessaan eri puolilla Suomea piireissä ja seuroissa menneen kesän ja syksyn aikana. Kerholle hän toivotti menestystä ja vielä monia toimintavuosia.

Kunniapuheenjohtaja Matti Matikainen muisteli kerhon menneitä tapahtumia ja henkilöitä puheenjohtajakaudeltaan mm. Kaino Rastas, laulumies kokosi kerholle laulukirjan.
Raija Hakala ja Ritva Liski. Laila Innanen lauloi Osmo Immosen Pyhäjärvi-valssin, jonka sanoituksessa mm. ”… Kirkkoaho vain muistuttaa mieleen, tätä kuvaa ei pyyhitä pois.”

 

Seuraavana oli ohjelmassa kahvitauko ja sitä seurasi Pirjo Kiialan lukema kerhon 30-vuotishistoriikki.

Kerho kiitti aktiivisia toimijoitaan ruusulla, jonka ojensi Aila Kuhlman Aino Honkalalle, Laila Innaselle, Helvi Kalttilalle, Seija Lintulalle, Matti Matikaiselle, Pentti Päiväläiselle, sekä juhlapuheen pitäjälle Pertti Hakaselle.
Aila Kulhman ottaa vastaan onnittelut  Pentti Hakaselta

Vapaan sanan aikana ensimmäisen johtokunnan jäsen Aino Honkala lausui 100-vuotiaalle Suomelle kirjoittamiaan runoja ja Pentti Päiväläinen toi terveiset karjalaiselta, entiseltä kansanedustajalta ja Tampereen kaupunginvaltuutetulta Irja Tuloselta. Pentti muisteli Suomen raskaita talvisodan aikoja, jolloin turvauduttiin rukouksin Jumalan apuun presidentti Kyösti Kallion kehotuksesta. Tilaisuuden lopuksi laulettiin yhteisesti; Kotimaani ompi Suomi. Päätössanoissaan puheenjohtaja Aila Kuhlman kiitti tilaisuuteen osallistuneita lämminhenkisestä juhlahetkestä.

 

Kolme vuosikymmentä kerho on toteuttanut säännöissä mainittua tarkoitusta ja tästä on hyvä jatkaa alkavalle vuosikymmenelle. Seuraavana on vuosikokous 5.2.2018. Tervetuloa toimintaan mukaan ”pyhäjärvöiset” ja perheenjäsenet Tampereelta ja sen seudulta!

 

Pirjo Kiiala

282total visits,1visits today